Freian tuore tutkimusyhteistyö Metsämiesten Säätiön kanssa osoittaa, että metsäammattilaisten työhyvinvointia ei voi enää tarkastella irrallaan toimintaympäristöstä. Julkinen metsäkeskustelu, viestintä, esihenkilötyö ja ammatti-identiteetti kietoutuvat toisiinsa tavalla, joka vaikuttaa sekä ihmisten hyvinvointiin että alan tulevaisuuteen.
Tutkimusyhteistyön taustaa
Metsämiesten Säätiö toteutti syksyllä 2025 yhdessä Taloustutkimus Oy:n kanssa metsäammattilaistutkimuksen, johon vastasi yli 1500 metsäammattilaista. Tutkimuksen mukaan metsäammattilaisten tyytymättömyys metsäuutisointiin ja julkiseen keskusteluun oli kasvanut merkittävästi.
Oli huomionarvoista, että metsäammattilaistutkimuksessa avoimia vastauksia annettiin suuri määrä. Freia toteutti Metsämiesten Säätiön toimeksiannosta analyysin metsäammattilaisten avoimista vastauksista liittyen metsäkeskusteluun, työhyvinvointiin ja ammatti-identiteettiin. Tulokset esiteltiin 2.9.2026 valtakunnallisessa webinaarissa, jossa alan johtajat, tutkijat, järjestöjen edustajat ja metsäammattilaiset pohtivat yhdessä ratkaisuja vallitsevaan tilanteeseen.
Metsäammattilaisten arki on monenlaisiin odotuksiin vastaamista
Taloustutkimuksen teettämässä tutkimuksessa todettiin, että jopa 94 % metsäammattilaisista kokee metsäkeskustelun vahvasti polarisoituneeksi, 80 % on tyytymätön keskustelun laatuun ja lähes puolet kokee keskustelun heikentävän työhyvinvointiaan.
Nämä luvut kertovat enemmän kuin yksittäisestä viestintähaasteesta.
Ne kertovat toimintaympäristöstä, jossa asiantuntijat joutuvat tekemään vaativia päätöksiä jatkuvan arvioinnin, ristiriitaisten odotusten ja näkyvän keskustelun keskellä. Metsäammattilaisten arkea kuvaa alla oleva kuva.

Taustalla on tunnistettavissa seuraava ilmiö. Työ muuttuu näkyvämmäksi. Sidosryhmäodotukset kasvavat. Asiantuntijat joutuvat perustelemaan työnsä merkitystä yhä useammin. Julkinen keskustelu vaikuttaa työhyvinvointiin, vaikka työ itsessään olisi mielekästä.
Webinaarin kommenttipuheenvuoroissa nousi esiin tärkeä näkökulma. METO ry:n puheenjohtaja Stefan Borgman muistutti, että työhyvinvointi ei ole vain yksilön asia vaan koko alan asia. Samalla hän korosti, että metsäammattilaisilla on halua osallistua keskusteluun, kunhan keskusteluympäristö on turvallinen.
Uhriutuminen ei ratkaise ongelmaa
Yksi hankkeen keskeisistä työpsykologisista havainnoista liittyi toimijuuteen. Vaikka ulkopuolinen kritiikki voi tuntua epäoikeudenmukaiselta, jatkuva keskittyminen asioihin, joihin ei voi vaikuttaa, kuluttaa voimavaroja. Sen sijaan hyvinvointia tukee kokemus siitä, että omalla toiminnalla voi vaikuttaa ympäristöönsä.
Toimijuus tarkoittaa esimerkiksi sitä, että:
- asiantuntija osallistuu rakentavaan keskusteluun
- organisaatio tarjoaa henkilöstölle tukea ja valmiuksia viestiä työstään
- esihenkilöt puolustavat henkilöstönsä asiantuntemusta
- onnistumisista uskalletaan kertoa näkyvästi
- vaikeitakin keskusteluja harjoitellaan etukäteen.
Webinaarikeskustelussa nousi vahvasti esiin ajatus, että työnantajien tulisi seistä henkilöstön rinnalla entistä näkyvämmin silloin, kun julkinen keskustelu muuttuu vaikeaksi.
Koskisen Oyj:n henkilöstöjohtaja Minna Luomalahti oli samaa mieltä siitä, että työnantajan tärkeä tehtävä on seisoa työntekijöidensä tukena, jos keskustelu muuttuu vaikeaksi. Samalla hän muistutti siitä, että metsäammattilaiset ovat perinteisesti rehellisesti väkeä ja ovat tottuneet olemaan hiljaa tekemisistään. He tarvitsevat tukea siinä, miten esimerkiksi sanoittaa omaa metsänhoidollista työtään arkisissa keskusteluissa metsänomistajien ja muiden sidosryhmien kanssa.
Avoimuutta, arjen tarinoita ja psykologista turvallisuutta tarvitaan lisää
Metsämiesten Säätiön hankkeen ehkä tärkein opetus on lopulta yksinkertainen. Tulosten perusteella metsäalan kannattaisi rakentaa myönteistä metsäkeskustelua tekemällä metsistä ”näkyviä” arjessa – ei vain puhua kuutioista ja hakkuista, vaan enemmän tunteista, luonnosta ja ihmisistä.
Muutoksen onnistuminen edellyttää työhyvinvointia tukevaa toimintakulttuuria, jossa psykologinen turvallisuus, osallisuus ja luottamus vahvistavat henkilöstön kykyä uudistua, tehdä yhteistyötä ja kertoa avoimmin arjen onnistumisista ja myös epäonnistumisista.
Avoimuus lisää ymmärrystä ja ymmärrys puolestaan luottamusta. Luottamus vahvistaa edelleen alan ammattilaisten motivaatiota ja tuloksien saavuttamista. Alla olevassa kuvassa näkymä positiivinen kehä on saavutettavissa ja tällöin koko ala hyötyy. Siksi metsäkeskustelun työhyvinvointivaikutuksiin vastaaminen ei ole erillinen henkilöstöhanke. Se on strateginen johtamis- ja kilpailukykykysymys koko metsäalalle.

Kokeneen työpsykologin kuusi vinkkiä metsäammattilaisille ovat:
- Jokainen työntekijä on metsäkeskustelija.
- Säilytä aitous, avoimuus ja rauhallisuus metsäkeskusteluissa.
- Tee oman työsi vaikutukset näkyviksi ja osallistu paikallisiin metsäkeskusteluihin.
- Keskustele kollegoiden kanssa kokemuksistasi ja havainnoistasi.
- Keskity asioihin, joihin voit itse vaikuttaa.
- Muista, että yksittäiset keskustelut eivät määritä ammattisi arvoa tai merkitystä.
Katso webinaari ja lataa Freian yhteenvetoraportti
Metsämiesten Säätiön webinaaritallenne 2.9.2026
Metsämiesten säätiön tiedote tutkimusyhteistyön tuloksista
Asiantuntijat
Päivi Frantsi, PsL, KTT, Uskomusten rikkoja
Päivi on kokenut ja innostunut ihmisten ja työyhteisöjen valmentaja ja suhtautuu uteliaasti inhimillisen elämän haasteisiin. Hän osaa käyttää ammatillista osaamistaan yhteisöjen ja yksilöiden tukemiseen siinä, että he menestyvät ja pääsevät tavoitteisiinsa. Päivi on valmentanut suuren joukon esihenkilöitä löytämään uudenlaisen ulottuvuuden ja tekemisen tason työhönsä.
Antti Äikäs – CEO, Väitöstutkija
Antti on kokenut asiantuntija ennakoivan analytiikan ja strategisen henkilöstön kehittämisen alalla. Hän on erikoistunut tunnistamaan hiljaisia signaaleja henkilöstömittareista, jotka vaikuttavat organisaation menestykseen. Antti suunnittelee vaikuttavia johtamisen ja henkilöstön kehittämishankkeita, toteuttaa ketteriä auditointeja ja kehittää työkyvyn johtamista.
Freia lyhyesti
Freia on ihmisten johtamisen ja työkyvyn varmistava sparraaja, joka toteuttaa vaikuttavia ratkaisuja yksityisen ja julkisen sektorin organisaatioissa. Missionamme on luoda yhteistä menestystä.
Lähteet
- Edmondson, A. C. (1999). Psychological safety and learning behavior in work teams. Administrative Science Quarterly, 44(2), 350–383.
- Erätauko-säätiö. (2026). Kantoja metsästä – Opas rakentavimpiin metsäkeskusteluihin.
- Gallo, A. (2023, February 15). What is psychological safety? Harvard Business Review.
- Halla, T. (2026). Experiencing forests as professionals: Meanings and tensions in sustainability transitions. Forest Policy and Economics, 185, Article 103731.
- Halla, T. (2026). Forest professionals’ relationship with the forest and its role in changing and contested forest contexts. Dissertationes Forestales, 390.
- Halla, T., Holz, J., Karhunkorva, R., & Laine, J. (2023). The concept of the human-forest relationship (HFR): Definition and potentials for forest policy research. Forest Policy and Economics, 153, Article 102995.
- Halla, T., & Laine, J. (2022). To cut or not to cut: Emotions and forest conflict in digital media. Journal of Rural Studies, 94, 439–453.
- Hökkä, P. (2015). Ammatillinen identiteetti ja toimijuus työelämässä. Jyväskylän yliopisto.
- Kangaspunta, S. (2024). Asiantuntijuus verkon metsäkeskustelussa. Alue ja Ympäristö, 53(2), 70–95.
- Kauppi, M., Toivanen, M., Känsälä, M., & Yli-Kaitala, K. (2022). Psykologinen turvallisuus ja uudistava toiminta. Psykologia, 57(4).
Luonnonvarakeskus. (n.d.). Luke. - Maa- ja metsätalousministeriö. (2023). Kansallinen metsästrategia 2035.
- Metsä Group. (2024). Eettiset toimintaperiaatteet.
- Metsäkeskus. (n.d.). Metsäkeskuksen visio ja arvot.
- Metsäkoulutus ry & TTS Työtehoseura. (2024). Vahva metsäalan ammatti-identiteetti, kokemus työn merkityksellisyydestä ja arvostuksesta sekä mahdollisuus työuralla etenemiseen keskeisiä metsäalan pitovoimatekijöitä.
- Pelli, P., Halla, T., & Näyhä, A. (2024). Metsäsuhdetutkimus ja tulevaisuusajattelu transformatiivisten tulevaisuuksien välineinä metsäennakoinnissa. Futura, 43(2), 23–30.
- Reissner, S., & Armitage-Chan, E. (2024). Manifestations of professional identity work: An integrative review. Studies in Higher Education.
- Suomen Metsäyhdistys. (2022). Samassa metsässä -tutkimus: Tällaisia ovat uuden sukupolven metsäammattilaiset.
- Työterveyslaitos. (2022). Pelotta töissä: Psykologinen turvallisuus työyhteisössä.
- Työturvallisuuskeskus. (2021). Eettinen ja emotionaalinen kuormitus.
- Töyrylä, K.-P., & Saarnio, T. (2025). Metsäammattilaisten mielipiteet metsäkeskustelusta 2025. Tutkimusraportti. Metsämiesten Säätiö & Taloustutkimus.
- Yle (2026). Joensuulaisesta Maria Takala-Roszczenkosta tulee metsänomistaja – nyt hän miettii, kenen neuvoja uskoa.