Maailman epävakaus, epävarmuus, kompleksisuus ja monitulkintaisuus haastavat johtajia ja henkilöstöä enemmän kuin koskaan. Kymmenen tai edes viiden vuoden takaiset ajattelumallit ja tavat eivät johtamisessa enää toimi – ja vielä huonommin ne toimivat huomenna. Ennustamme, että yksilöllinen johtaminen on yksi tulevaisuuden tärkeimmistä johtajataidoista. Lukemalla blogin ymmärrät mitkä asiat mahdollistavat yksilöllisen johtamisen. Kirjoitus päättyy yksilöllisen johtamisen keskeisiin liiketoiminnallisiin hyötyihin organisaatiolle.
1. Yksilöllisen johtamisen määritelmä
Yksilöllinen johtaminen tarkoittaa johtamistapaa, jossa otetaan huomioon yksilöiden tarpeet, vahvuudet, tavoitteet ja motivaatiotekijät. Yksilöllisen johtamisen kautta pyritään vahvistamaan kunkin henkilön osaamista ja onnistumista työssään. Yksilöllinen johtaminen on erityisen tärkeää tämän päivän ja tulevaisuuden monimuotoisessa työelämässä, jossa työntekijöiden taustat (diversiteetti) voivat olla hyvin erilaisia, jolloin myös yksilölliset työskentelytavat korostuvat.
Lisäksi aluksi on hyvä tarkentaa, että yksilöllinen johtaminen ei ole päälle liimattu termi tai toiminta, jonka ajattelemme tapahtuvan irrallaan organisaation sisäisestä toiminnasta ja ulkopuolisista markkinavoimista. Päinvastoin, koemme, että yksilöllinen johtaminen korostuu varsinkin muutosten keskellä.
”Muutostilanteissa yksilöllisen johtamisen ja ihmisten välisten yhteistyösuhteiden vaikutus uudistumiselle on suurempi kuin rakenteellisten organisaatiomuutosten kautta tavoiteltu toiminnan tehostaminen.”
2. Miten yksilöllinen johtaminen mahdollistetaan?
Yksilöllinen suorituksen johtaminen perustana
Perusta yksilölliselle johtamiselle on, että jokainen työntekijä tietää ja ymmärtää mikä hänen henkilökohtaisen työpanoksensa merkitys on organisaation kokonaistoiminnalle. Koska työpanokseen laatuun ja tuottavuuteen kohdistuu nykypäivänä korkeita odotuksia, on johtajan luotava edellytykset autonomiseen, itse- ja tiimiohjautuvaan työntekoon. Suorituksen johtamisen näkökulmasta yksilöllisen johtamisen keskiössä ovatkin ihmisten keskinäisen luottamuksen vahvistaminen, vastuun jakaminen sekä työssä oppimisen ja kehittymisen mahdollistaminen.
Johtaja on kyvykäs yksilölliseen johtamiseen
”Modernin johtajan on kohdattava ja välitettävä ihmistä yksilötasolla enemmän kuin koskaan aiemmin.”
Vaikka innovatiivisuutta ja muutosketteryyttä haetaan, niin silti johtajiksi rekrytoidaan edelleen tietyn polun läpikäyneitä henkilöitä. Johtajien valinnoissa korostuvat edelleen usein matemaattinen päättely, talousosaaminen sekä liiketoiminnan analysointi- ja suunnittelutaidot. Ovatko pelkästään numerotaustaiset ihmiset parhaita ihmisten johtamiseen?
Voisiko organisaationne saada lisää ihmisläheistä innostamista ja innostumista, jos esihenkilötehtävään valittaisiinkin ei täysin johtajien perinteiseen perusprofiiliin sopiva henkilö?
Yksilöllisessä johtamisessa onnistuu parhaiten henkilöt, jotka ovat sopivia ihmisten johtamiseen. Tai toisinpäin ajatellen työtehtävä on juuri sopiva kandidaatille. Tieto siitä, mitkä ovat yksittäisen esihenkilön henkiset kyvyt, käyttäytymispiirteet ja kiinnostuksen kohteet, helpottavat merkittävästi johtajapositiossa onnistumista. Kokemuksemme perusteella kustannusvaikuttava JobFit – itsearviointi säästää aikaa, rahaa ja työntekijöitä, kun se tehdään riittävän ajoissa.
Johtajan reflektointikyky ja ihmisten kohtaamisen taidot
Yksilöllinen johtamisote perustuu toimivalle dialogille ja siksi se haastaa johtamista monin tavoin. Johtajan hyvä itsetuntemus ja taitava itsejohtaminen tukee toimivaa yksilöllistä johtamisotetta. Se, että johtaja tunnistaa omat ajattelu- ja toimintamallinsa sekä niiden vaikutuksen ympärillään oleviin ihmisiin, mahdollistaa joustavan lähestymisen vuorovaikutus- ja kommunikaatiotilanteissa. Onnistunut yksilöllinen johtamisote edellyttää toisten ihmisten arvostamista sekä läsnä olevaa ja kuuntelevaa otetta vuorovaikutuksessa.
Jokainen työntekijä on ainutlaatuinen. Yksilöiden työskentelymotivaatio, tapa omaksua tietoa ja halu sitoutua organisaatioon vaihtelee yksilöiden välillä. Taitava johtaja pyrkii tunnistamaan nämä erot ja käyttää niitä hyödyksi johtamistyössään. Esimerkiksi työntekijä, joka on työuransa alkumetreillä, kaipaa paljon palautetta ja ohjausta työssään, vastaavasti kokenut konkari on tyytyväinen, jos itsenäistä liikkumatilaa on runsaasti. Joillekin henkilöille urakehitysmahdollisuudet ovat keskeisiä, kun taas joku toinen voi olla motivoituneempi hyvän työyhteisön ja tasapainoisen työn ja vapaa-ajan yhdistelmän ansiosta.
Tiimin onnistumisen kannalta on tärkeää tunnistaa yksilöiden vahvuudet ja räätälöidä työtehtäviä niin, että kukin tiimin jäsen pääsee käyttämään vahvinta osaamistaan tiimityöskentelyn hyväksi. Tämä lisää tuottavuutta, ja myös parantaa työntekijöiden motivaatiota ja sitoutumista. Ihminen toimii parhaiten silloin, kun hän toimii pääosin vahvuusalueellaan. Mikäli johtaja ei täysin tunnista tiiminsä yksilöiden vahvuuksia, voidaan JobFit – arviointia hyödyntää työtehtävien mukauttamisessa myös työntekijä ja tiimitasolla.
3. Mitä arjen haasteita liittyy yksilölliseen johtamiseen?
Yksilöllinen johtamisote asettaa eittämättä vaatimuksia johtamistyölle. Keskeisin haaste on esihenkilöiden ajan riittämättömyys. Yksilöllisille keskusteluille ja kohtaamisille olisi varattava säännöllisesti tilaa kalenterista ja kohtaamisia tulisi tapahtua osana päivittäistä arkijohtamista. Satunnaiset käytävä- tai teams-palaverit ja kerran vuodessa pidettävät kehityskeskustelut eivät riitä yksilöllisen johtamisen energiaksi.
Ajankäytön haasteiden taklaamiseksi olemme suosineet yksilöllisen johtamisotteen lisäämistä jo oleviin kalenterimerkintöihin. Esihenkilöillä ja johtajilla on runsaasti jo sovittuja varauksia, joiden menetelmiin ja sisältöihin hän voi itseasiassa vaikuttaa paljon, vaikka ei voisi ajankäyttöään muuttakaan.
”Miten voin lisätä yksilöllistä johtamista seuraavassa työntekijäkohtaamisessa?”
Yksilöllisen johtamisen pikavoitot ovat saavutettavissa hyvin nopeidenkin askeleiden jälkeen. Suuremmat organisaatiotason ja toimintakulttuuriin tähtäävät hyödyt vaativat suunnitelmallisuutta, pitkäjänteisyyttä, priorisointia ja rohkeaa johtamisen uudistamista. Tämä palvelee tulevaisuudessa sekä johtajaa itseään, tiimin jäseniä sekä koko organisaation menestystä.
4. Mitä hyötyä organisaatiolle on yksilöllisestä johtamisesta?
- Johtajat varmistuvat siitä, että liiketoiminnan kannalta kriittisiä tehtäviä hoitavat kyvykkäät ihmiset.
- Yksilöllisen johtamisotteen myötä luottamus ja sitoutuminen organisaation vahvistuu ja työntekijät työskentelevät tavoitteellisemmin.
- Ihmisten sitoutuminen organisaation tavoitteisiin lisääntyy, kun he saavat hyödyntää vahvuuksiaan ja saavat toimia myönteisessä ympäristössä.
- Työntekijöiden kokemus oman työn merkityksellisyydestä vahvistuu.
- Yksilöllisen johtamisen avulla organisaatioon voidaan perustaa nopean toiminnan ”iskujoukkoja”, jotka toimivat joustavasti ja sopeutuvat ketterästi liiketoiminnan ja markkinan muutoksiin.
- Pitkällä aikavälillä yksilöllisen johtamisen onnistuminen näkyy parempana työtyytyväisyytenä, alhaisempina poissaoloina ja vaihtuvuutena sekä kasvaneena henkilöstötuottavuutena.
Aiheeseen liittyvät aikaisemmat blogit
Arviointityökalut tiimi- ja organisaatiotason kehittymisen tukena
Osaamisen johtaminen osana henkilöstöstrategiaa
Kirjoittajat
Päivi Frantsi, PsL, KTT, Uskomusten rikkoja
Päivi on kokenut ja innostunut ihmisten ja työyhteisöjen valmentaja ja suhtautuu uteliaasti inhimillisen elämän haasteisiin. Hän osaa käyttää ammatillista osaamistaan yhteisöjen ja yksilöiden tukemiseen siinä, että he menestyvät ja pääsevät tavoitteisiinsa. Päivi on valmentanut suuren joukon esihenkilöitä löytämään uudenlaisen ulottuvuuden ja tekemisen tason työhönsä.
Pekka Hämäläinen, ammattivalmentaja ja tuloksenteon varmistaja
Pekan keskeisiä osaamisalueita ovat organisaation muutosketteryyden edistäminen ja henkilöstön suorituskyvyn parantaminen. Hänellä on laaja kokemus erilaisista arviointimenetelmistä ja omistaa Farax-, Profiles-, Great People Inside- ja Genos-sertifioinnit. Pekka tietää miten voittajajoukkue kasataan ja miten jokaisen vahvuudet voidaan hyödyntää yhteisen tavoitteen saavuttamisessa.
Antti Äikäs – CEO, Väitöstutkija
Antti on poikkitieteellinen työelämän kehittäjä ja vaikuttavuusexpertti. Hänen erityisosaamisensa on työkykyjohtamisen, työyhteisövalmennuksien ja henkilöstön työhyvinvointiohjelmien suunnittelussa, prosessinhallinnassa ja taloudellisten vaikutusten arvioimisessa.
Freia lyhyesti
Freia Oy on suomalainen johtamisen kehittämisen, työkykyjohtamisen ja henkilöstön hyvinvointiohjelmien suunnittelu- ja toteuttajakumppani. Autamme yritysjohtoa kehittämään henkilöstöä liiketoimintalähtöisesti.
Lähteet
- Aaltonen T., Ahonen P. & Sahimaa J. 2020. Johda merkitystä. Alma Talent.
- Ahola Salla, Eskelinen Juha, Heikkilä-Tamm Kirsi, Kuula Markku, Larjovuori Riitta-Liisa, Nuutinen Sanna 2018. Digisti työn imuun? Tutkimus työhyvinvoinnin ja tuottavuuden yhteydestä finanssialan palveluyrityksessä. Aalto yliopiston tutkimussarja. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-60-8262-2
- Bolden R., Gosling J. & Hawkins B. 2023. Exploring Leadership: Individual, organizational and societal perspectives. 2nd edition. Oxford University Press.
- Freia Oy. Mistä aikaa ihmisten johtamiselle? Webinaari 30.3.2022.
- Helsingin Sanomat 9.2.2022 Aikaa ihmisten johtamiselle Johtamisliite.
- Hoppen, Dan 2019. How to Be a Better Manager by Individualizing Your Approach. https://www.quantumworkplace.com/future-of-work/how-to-be-a-better-manager-by-individualizing-your-approach
- Hurtienne, L.E. and Hurtienne, M. (2024), ”An introduction to equity leadership: meeting individual employee needs across organizations”, European Journal of Training and Development, Vol. 48 No. 5/6, pp. 609-624. https://doi-org.ezproxy.jyu.fi/10.1108/EJTD-01-2023-0010
- Northouse, PG. 2022. Leadership: Theory and practice. 9th edition. Sage Publications.