Tunnetaidot työelämässä vaikuttavat laajemmin kuin ajattelemmekaan. Työelämä ei ole pelkästään rationaalista tekemistä, vaan sitä ohjaavat vahvasti tunteet ja vuorovaikutus. Tunne- ja vuorovaikutustaidot vaikuttavat suoraan henkilöstön hyvinvointiin, yhteistyöhön ja organisaation tuloksiin. Käsittelemättömät tunteet ja konfliktit heikentävät ilmapiiriä, kun taas avoin dialogi rakentaa luottamusta. Psykologinen turvallisuus on edellytys oppimiselle, sitoutumiselle ja tehokkaalle yhteistyölle. Tunnetaidot ovat opittavissa, ja niiden kehittäminen on yksi työelämän tärkeimmistä tulevaisuustaidoista. Kirjoituksemme päättyy yhteen ja kaikista konkreettisimpaan vinkkiin tunnetaitojen kehittämiseksi ihan jokaiselle.
Tunteet kuuluvat työelämään
Työelämä ei ole pelkästään osaamista ja tekemistä, vaan se on aina myös ihmisten välistä vuorovaikutusta. Myös tunteet ovat mukana kaikissa työtilanteissa, vaikka niiden vaikutukset usein sivuutetaan. Tunne- ja vuorovaikutustaitojen puute näkyy konflikteina, heikkona ilmapiirinä ja työpahoinvointina – ja maksaa organisaatioille merkittävästi.
Hyvä työyhteisö rakentuu:
- aitoudesta
- avoimesta ja arvostavasta vuorovaikutuksesta
- kyvystä ja rohkeudesta käsitellä ristiriitoja
Tunteet ovat viestejä tarpeistamme – työkontekstissa työsuhdetarpeistamme. Kun opimme tunnistamaan ja käsittelemään prosessien ja tavoitteiden rinnalla tunteiden aiheuttamia tulkintoja ja reaktioita uteliaasti ja rakentavasti, syntyy luottamusta, sitoutumista ja parempia tuloksia.
Psykologinen turvallisuus on tunnetyöskentelyn perusta. Ilman sitä ei voida käydä keskustelua siitä, mitä jonkun toiminta muissa aiheuttaa. Silloin ei synny avointa keskustelua, oppimista eikä hyväntahtoista yhteistyötäkään.
Hyvät tunne- ja vuorovaikutustaidot ovat kaikkien opeteltavissa
Työelämässä puhumme paljon strategiasta, tehokkuudesta ja osaamisesta. Johtajille valmennetaan muutosjohtamista, strategista johtamista, toimialajohtamista ja arvojohtamista. Vaaditaan suorituksen johtamista ja puhutaan jatkuvasta osaamisen kehittämisestä. Yksi keskeisimmistä menestystekijöistä jää usein liian vähälle huomiolle: johtajan tunne- ja vuorovaikutustaidot.
Tunne- ja vuorovaikutustaidot ovat aliarvostettu kilpailuetu.
Hyvä työyhteisö ei synny pelkästään osaavista ihmisistä, vaan tavasta, jolla ihmiset kohtaavat toisensa. Johtaja on tässä itse esimerkki, ja sen lisäksi hänen tulee johtaa organisaationsa tunneilmastoa. Kuten myyntivalmennuksissa opetetaan, ihminen ostaa tunteella mutta perustelee ostopäätöksensä järkisyillä. Samoin on työyhteisöissä. Jokainen työpaikka on ennen kaikkea ihmissuhdeympäristö, jossa tunteet, tulkinnat ja vuorovaikutus vaikuttavat suoraan työssä viihtyvyyteen, työnantajamielikuvaan, kuormitukseen sekä konkreettisesti työn sujuvuuteen, hyvinvointiin ja myös kannattavuuteen ja tuloksiin.
Vaikka työelämässä puhutaan “ammatillisuudesta” ja “työminästä”, ihminen ei voi jättää tunteita työpaikan ulkopuolelle. Tunteita syntyy työpäivän aikana. Tunteet kulkevat mukana palavereihin ja kohtaamisiin.
Moni meistä toimii roolien ja opittujen selviytymiskeinojen kautta: sivusta seuraajana, miellyttäjänä, suorittajana tai vahvana pärjääjänä. Roolit voivat myös suojata yksilöä, mutta samalla ne etäännyttävät meitä yhteistyöstä ja lisäävät väärinymmärryksiä.
Tunnetaitojen puute maksaa
Tunnetaidot vaikuttavat suoraan yrityksen talouteen. Vuonna 2022 Frontiers in Psychology tiedelehdessä julkaistun meta-analyysin mukaan työntekijät, jotka osaavat käsitellä omia ja muiden tunteita, ovat sitoutuneempia työhönsä, tekevät työnsä paremmin ja auttavat myös muita työyhteisössä. Samalla heidän kokemansa stressi vähenee. Kun työntekijät toimivat näin, se näkyy yritykselle parempana tuottavuutena, parempana työn laatuna ja sujuvampana yhteistyönä – eli käytännössä parempina taloudellisina tuloksina. Siksi yritysten kannattaa panostaa tunnetaitojen kehittämiseen sekä rekrytoida ihmisiä, joilla on vahvat tunnetaidot.
Vastaavasti heikot tunnetaidot työelämässä johtavat korkeampiin sairauspoissaoloihin ja tuottavuuden laskuun. Taustalla ovat muun muassa:
- ratkaisemattomat ristiriidat
- psykologinen turvattomuus
- pitkittynyt stressi ja uupumus
Tutkimukset osoittavat, että hyvä työilmapiiri lisää tuottavuutta merkittävästi. Tyytyväiset työntekijät voivat tuottaa jopa 40 % enemmän. Kyse ei siis ole “pehmeistä taidoista”, vaan kovasta liiketoiminnasta.
Tunnetaidot työelämässä näkyvät parhaimmillaan työyhteisön arjessa
Tunnetaitojen puute tai hyvät tunnelukutaidot näkyvät työyhteisön arjessa. Niiden puutteet ovat havaittavissa esimerkiksi palavereissa, joissa ei kuunnella, ristiriidoissa, joita on mutta joiden käsittelyä vältellään sekä johtamisessa, jossa pelko ohjaa enemmän kuin luottamuksen osoittaminen. Ja kyllä – kaikki tämä näkyy myös viivan alla eli tuloksessa.
Konfliktit eivät ole ongelma – niiden käsittelemättömyys on.
Aina kun ihmiset toimivat yhdessä, syntyy väärinkäsityksiä. Viion lakia mukaillen ”viestintä epäonnistuu aina, paitsi vahingossa”. Ristiriidat ovat väistämättömiä jokaisessa työyhteisössä. Ratkaisevaa on se, miten niitä käsitellään. Rakentavasti käsitelty konflikti itse asiassa lisää luottamusta. Käsittelemätön konflikti taas heikentää yhteistyötä, lisää kuormitusta ja laskee tuottavuutta.
- Puhutaanko asioista avoimesti?
- Uskalletaanko ottaa vaikeat asiat puheeksi?
- Kuunnellaanko toista aidosti?
Tunteet eivät ole hyviä tai huonoja. Ne ovat viestejä tarpeistamme. Työelämässä keskeisiä tarpeita ovat esimerkiksi:
- tarve tulla hyväksytyksi, ymmärretyksi, kuulluksi ja nähdyksi
- kokemus arvostuksesta
- oikeudenmukaisuus
- merkityksellisyyden kokemisen tarve
- yhteenkuuluvuuden tarve
Kun näitä tarpeita ei kohdata, syntyy turhautumista, vetäytymistä tai konflikteja. Ilman psykologista turvallisuutta ei synny avointa keskustelua, oppimista eikä innovaatioita.
Turvattomassa ilmapiirissä vaietaan ja vältellään vastuuta, suojellaan omaa asemaa ja pahimmillaan syytetään muita. Turvallisessa ilmapiirissä kaikesta uskalletaan puhua, halutaan tehdä yhteistyötä, opitaan virheistä ja sitoudutaan yhteisiin tavoitteisiin.
Tunnetaitoja voi oppia ja niitä kannattaa kehittää
Tunne- ja vuorovaikutustaidot eivät ole synnynnäisiä, vaan opeteltavia taitoja. Ne kehittyvät itsetuntemuksen, reflektiokyvyn ja harjoittelun kautta.
Keskeisiä harjoiteltavia taitoja ovat:
- omien tunteiden tunnistaminen ja säätelytaito
- kuuntelemisen taito
- tunteiden ja tarpeiden rakentava ilmaisu
- empatian osoittaminen ja myötätunto
- dialogitaidot
Nämä taidot eivät kehity itsestään – mutta niiden vaikutus näkyy suoraan työyhteisön hyvinvoinnissa ja tuloksissa. Työelämän tulevaisuus ei rakennu vain osaamisesta, vaan tavasta olla ihmisenä toisten kanssa.
Yksi konkreettinen vinkki ihan jokaiselle
- Reflektoi omaa toimintaasi. Mitä tapahtuu työyhteisön ilmapiirissä, kun sinä tulet paikalle?
Aiheeseen liittyvät aikaisemmat blogit
Suorituksen johtaminen – hyvästä erinomaiseksi
Yksilöllinen johtaminen – Miksi, miten ja mitä hyötyä organisaatiolle?
Asiantuntijat
Leea Kantelus, KTM, Mahdollistaja, johdon valmentaja
Leea on kauppatieteilijä, jolla on humanistin sydän. Hän haluaa mahdollistaa yritysten, tiimien ja yksilöiden kukoistavan työelämän, kehittämällä organisaatioiden kulttuuria ja johtajuutta arvopohjaisemmaksi, tuottavammaksi ja uudistuvaksi.
Päivi Frantsi, PsL, KTT, Uskomusten rikkoja
Päivi on kokenut ja innostunut ihmisten ja työyhteisöjen valmentaja ja suhtautuu uteliaasti inhimillisen elämän haasteisiin. Hän osaa käyttää ammatillista osaamistaan yhteisöjen ja yksilöiden tukemiseen siinä, että he menestyvät ja pääsevät tavoitteisiinsa. Päivi on valmentanut suuren joukon esihenkilöitä löytämään uudenlaisen ulottuvuuden ja tekemisen tason työhönsä.
Antti Äikäs, CEO, Vaikuttavuusexpertti, väitöstutkija
Antti on kokenut asiantuntija ennakoivan analytiikan ja strategisen henkilöstön kehittämisen alalla. Hän on erikoistunut tunnistamaan hiljaisia signaaleja henkilöstömittareista, jotka vaikuttavat organisaation menestykseen. Antti suunnittelee vaikuttavia johtamisen ja henkilöstön kehittämishankkeita, toteuttaa ketteriä auditointeja ja kehittää työkyvyn johtamista.
Freia lyhyesti
Freia on ihmisten johtamisen ja työkyvyn varmistava sparraaja, joka toteuttaa vaikuttavia ratkaisuja yksityisen ja julkisen sektorin organisaatioissa. Missionamme on luoda yhteistä menestystä.
Lähteet
- Edmondson, Amy. (2019). The fearless organization. Creating Psychological Safety in the Workplace for Learning, Innovation, and Growth. Harvard Business School. New Jersey: John Wiley & Sons, Inc.
- Doğru, Ç. (2022). A meta-analysis of the relationships between emotional intelligence and employee outcomes. Frontiers in Psychology, 13, Article 611348.
- Kantelus, Leea. (2023) Tulevaisuuden työelämätaidot yhteistyön, vuorovaikutuksen ja konfliktinratkaisun näkökulmasta. Teoksessa: Tunnelukutaito- Avain yksilön ja yhteiskunnan menestykseen. Minea 2023, (Toim. Korhonen. A., Saarenpää, J. ja Roth,P)
- Katajainen, Antero, Lipponen, Krisse & Litovaara Anneli. (2008). Voimaa! Oman tarinan mahdollisuudet. Duodecim.
- Kokkonen, Marja. (2010). Ihastuttavat, vihastuttavat tunteet. Opi tunteiden säätelyn taito. PS-kustannus.
- Mehler, D. M. A., et al. (2024). Training emotional competencies at the workplace: A systematic review and meta-analysis. BMC Psychology, 12, Article 98.
- Rantanen, J., Leppänen, I. & Kankaanpää, H. (2020). Johda tunneilmastoa. Alma Talent.
- Rantanen, Jarkko. (2013). Vaikuta tunteisiin! Alma Talent.
- 9. Rodrigues, J., & Junça-Silva, A. (2023). Harmonizing emotions in the workplace: exploring the interaction between emotional intelligence, psychological capital and flourishing at work. Frontiers in Psychology, 15, Article 1323456.
Tuominen, Camilla. (2018). Johda tunteita ja menesty työelämässä. Tammi. - Uusitalo-Malmivaara, Lotta. (2014). Positiivisen psykologian voima. PS-kustannus.